Opettele sanomaan ei

Juhannuksena saan palata hetkeksi Temptation Islandille – tai ainakin melkein RMJ:n TISlandissa. Pääsen krebaamaan saman porukan kanssa ensimmäistä kertaa kuvausten jälkeen! Mitähän tästä tulee? Miten pysyn housuissani kun näen taas Maken? Onneksi luin Iltalehdestä että Nooran ja Markuksen suhde on kariutumassa niin saamme Nooran kanssa taas kilpailla Maken huomiosta ja jännitystä festareille piisaa!

Tässä on minulle taas uusi mahdollisuus opetella käyttäytymään Suomen kansan asettamien käytösnormien mukaisesti. Mutta jos bileissä ei muuten tapahdu mitään erityistä niin mieluummin järjestän draamaa ja kauhisteltavaa kuin tylsistyn ja annan muidenkin vieraiden tylsistyä ja tuhlata kallista aikaansa. Uudet ideat ovat mielestäni aina hyviä jo pelkästään siksi että ne ovat uusia. Olen yleensä ajattellut jääväni jostain paitsi, jos en lähde mukaan leikkiin tai kissanristiäisiin. Ties mikä seikkailu voi odottaa! Pitäisi kuitenkin välillä oppia sanomaan ei, jotta voi tehdä jotain vielä siistimpää. Mutta kun “ei” on niin negatiivinen sana.

RMJ:ssä meille temppiksille tarjottiin mahdollisuutta vetää kisoja ja leikkejä. Minä olen yleensä ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa tilanteessa jos toisessakin, sillä asioita ei tapahdu jos toimeen ei ryhdytä heti. Viimeistelystä ja laadusta viis, kunhan jotain sinne päin saa esiteltyä. Tarvitseeko kaikkea miettiä niin pitkälle? Kuka jaksaa enää myöhemmin miettiä yksityiskohtia, kun elämässä kannattaa kuitenkin keskittyä tulevaisuuteen eikä muistella menneitä? Tällä strategialla olen käynyt kouluni ja tehnyt työni, sillä tiimiin mahtuu yleensä myös yksi pilkunviilaaja tekemään tylsät asiat.

Jos joku ehdottaa jotain kiinnostavaa puuhaa, kuten “lähdetäänkö trapetsitreeneihin” tai “suunnitellaanko uutta liiketoimintaideaa” niin en vain voi kieltäytyä, sillä kysyjälle saattaisi tulla paha mieli. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa siihen, että suunnittelen uutta liiketoimintaa trapetsitreeneissä, koska en osannut sanoa ei. Oikea vastaus ehdotuksiin voisi olla ”palataan asiaan huomenna”, sillä yhden yön yli nukuttua alitajunta muotoilee oikean vastauksen puolestani. Ette varmaan ylläty jos kerron, että minulla on parhaillaan viisi kirjaa kesken, kun en malttanut lukea edellistä loppuun ennen kuin aloitin seuraavan.

Vinkki työelämään: älä sovi tapaamista ekalle vapaalle päivälle. Muuten kalenteri täyttyy turhuuksista. Jossain välissä ne työtkin pitää tehdä, sillä tuottava työ ei ole vain palavereissa hassuttelua ja post-it-lappuleikkejä, vaikka ne merkityksellistä puuhaa ovatkin. Seuraava askel onkin jalkauttaa tämä taktiikka myös siviilielämään. Jos lähden mukaan kaikkiin kissanristiäisiin, en ehdi tehdä asioita jotka ovat minulle kaikista tärkeimpiä. Vaikka mikä seikkailu odottaisi, joskus sitäkin parempaa on pitää kotona kissaa sylissä ja Sammyä kädestä.

Oma kulta on kaikista tärkein

Joskus kaikista myönteisin vastaus on “Ei”, kunhan vastauksesi perustuu päätökseen joka toteuttaa arvojasi. Päätöksiä on helpompi tehdä, kun olet ensin selvittänyt itsellesi omat arvosi. Valitset sitten vain sen vaihtoehdon joka perustuu eniten arvoihisi. Nyt kun kirjoitin nämä kehityspisteeni teoriatasolla tänne ylös, onkin aika siirtyä käytännön harjoituksiin.

3 vastausta artikkeliin “Opettele sanomaan ei”

  1. Mielenkiintoista olisi kuulla miltä jälleen näkeminen RMJ:ssa tauon jälkeen ja toisissa puitteissa tuntuu.. Tuleeko uusia ajatuksia ja tuntuvatko ihmiset vielä samoilta.. 🙂

    1. Tämä onkin hyvä kysymys ja siksi minusta on kiinnostavaa lähteä RMJ:hin katsomaan miltä sama seura tuntuu eri puitteissa! Tunnelmista varmasti syntyy yksi blogikirjoitus 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.